Hauskoja muistoja

Myrkkykihlat

Eräs mies teetti naiselleen kihlasormukseksi myrkkysormuksen mallisen sormuksen. Sormuksessa on siis tyhjäksi koverrettu kivi jossa on pieni sarana. Keskiajalla tällaiseen sormukseen voitiin panna myrkkyä, sujauttaa vavihkaa ruokaan ja päästä kylmäverisellä tavalla eroon harmittavista ihmisistä. Kihlasormukseen ei kuitenkaan laitettu myrkkyä vaan sahanpurua, sillä mies oli ammatiltaan puuseppä.

Tuohisormus

Eräs englantilainen mies oli kosinut englantilaista tyttöystäväänsä niin että hän oli tehnyt tälle itse sormuksen tuohesta. Tuohisormuksen runko oli melko ohut ja siinä oli koristeena tuohinen solmu. Meidän tehtäväksemme jäi kestävämmän kultaisen sormuksen tekeminen samasta mallista.

Kompromissitimantit

Eräällä parilla oli erilaiset toiveet vihkisormusten timanteista. Nainen ei halunnut timantteja lainkaan, mies taas halusi naisen sormukseen yhtä monta timanttia kun takana olevia vuosiakin oli. Pulma ratkaistiin niin että sormus oli pinnaltaan täysin sileä, mutta sen sisälle upotettiin viisi timanttia näkymättömiin.

Avioerosormus

Kultasepänverstaassa muokataan usein vanhoja sormuksia uuteen uskoon. Näin käy myös joskus tapauksissa jossa avioliitto päättyy eroon. Kultaseppämme käyttävät sanontaa ”räjähtänyt rivari” töistä joissa rivitimanttisormus laitetaan avioeron jälkeen uuteen uskoon. Siinä suora timanttirivi räjähtää tunteiden aallokossa vapauteen. Sormus sulatetaan, kivet irrotetaan ja korun vanhoista aineksista tehdään uusiokäyttöön täysin omanlaisensa yksilö.

Vuodet näkyviin

Joskus vihkisormuksia ajatellaan elämänsormuksina niin että niihin lisätään jotain joka vuosi. Paksuhkoon runkoon lisätään usein hääpäivän aikaan uusi timantti kuluneen vuoden merkiksi. Lapsien syntymästä taas voidaan kertoa värikivillä.

Eräässä liitossa oli takana erityisen raskas vuosi josta kuitenkin selvittiin yhdessä. He halusivat tämän vuoden näkyviin niin että sormukseen tehtiin vasaralla ryppyistä takopintaa. Tämän jälkeen heillä on timanttilinja jälleen säilynyt.

Yksi hauskimmista

kaiverruksista syntyi, kun kultasepälle oli jätetty toiveeksi, että sormukseen kaiverretaan ”taivaassa tavataan” mikäli sormukseen jää vielä tilaa nimien ja päivämäärän jälkeen. Kun lappu tavoitti kultasepän, idea ei enää täysin auennut. Pari halusi kuitenkin säilyttää kaiverruksen jossa lukee nyt ”taivaassa tavataan, jos on tilaa”.